Miten lämpöpumpun lämmityskäyrä vaikuttaa kodin mukavuuteen ja sähkönkulutukseen?

Lämpöpumpun lämmityskäyrä määrää, kuinka lämmintä vettä pumppu syöttää lämmönjakoverkkoon eri ulkolämpötiloilla. Kun käyrä on kohdallaan, huoneet pysyvät tasaisen lämpiminä ja pumppu käy rauhallisesti ilman turhaa sähkönkulutusta. Liian korkea käyrä ylilämmittää talon ja nostaa sähkölaskua. Liian matala jättää lattiat ja patterit haaleiksi, ja silloin moni nostaa lämpöä käsin juuri pakkasella. Selitämme, miten käyrä toimii ja milloin säätö kannattaa jättää ammattilaiselle.

Mitä lämpöpumpun lämmityskäyrä tarkoittaa?

Lämmityskäyrä on ohje pumpun ohjausyksikölle: kun ulkolämpötila laskee, menoveden lämpötila nousee, ja kun ilma lämpenee, menovesi viilenee. Näin talo saa vain sen lämmön, jonka se sillä hetkellä tarvitsee. Ulkoanturi mittaa lämpötilan, ja ohjausyksikkö laskee sen perusteella menoveden. Käyrä kuuluu vesikiertoisiin järjestelmiin eli maalämpöpumppuun ja ilma-vesilämpöpumppuun. Ilmalämpöpumppua ohjataan yleensä suoraan huonelämpötilan tavoitteella, joten siinä ei ole vastaavaa käyrää.

Oikea käyrä riippuu talosta. Lattialämmitys toimii matalalla menovedellä, kun vanhat patterit tarvitsevat lämpimämpää vettä. Myös eristys, ikkunat ja huoneiden koko vaikuttavat, ja rakenteet varaavat lämpöä eri tavoin: betonilattia reagoi hitaammin kuin patteri. Siksi naapurin asetuksia ei voi kopioida, ja uudelle talolle sopiva käyrä voi jättää 1960-luvun omakotitalon viileäksi. Eroista kerromme tarkemmin artikkelissa lämpöpumppu ja lattialämmitys vs. patteriverkko.

Tavoitteena on matalin menovesi, jolla huoneet pysyvät mukavina.

Miten pieni säätö muuttaa sisälämpötilaa ja sähkönkulutusta?

Käyrässä on tavallisesti kaksi säädettävää asiaa: jyrkkyys ja siirto. Jyrkkyys kertoo, kuinka paljon menovesi lämpenee ulkolämpötilan laskiessa. Siirto nostaa tai laskee koko käyrää kaikissa lämpötiloissa. Muutaman asteen ero menovedessä näkyy huoneissa hitaasti, koska lämmitysverkko ja rakenteet reagoivat viiveellä. Jos muutat asetusta ja arvioit tuloksen vasta seuraavana aamuna, ehdit helposti säätää liikaa. Anna jokaiselle muutokselle useita päiviä ja seuraa, miltä eri huoneissa tuntuu.

Sähkönkulutukseen säätö vaikuttaa kahta reittiä. Mitä korkeampi menovesi, sitä enemmän kompressori joutuu tekemään työtä ja sitä heikompi on hyötysuhde, joten liian korkea käyrä maksaa joka kuukausi. Liian matala käyrä taas viilentää talon, ja silloin lisälämpö tulee sähkövastuksesta tai korotetusta huonelämpötilasta. Tavoitteena on matalin menovesi, jolla huoneet pysyvät mukavina. Kulutuksesta kerromme lisää artikkelissa paljonko lämpöpumppu kuluttaa sähköä omakotitalossa.

Milloin lämpöpumpun lämmityskäyrän säätö kannattaa jättää ammattilaiselle?

Pienet muutokset, kuten huonelämpötilan tavoitteen nosto asteella, onnistuvat käyttöohjeen mukaan. Käyrän jyrkkyyteen ja menoveden rajoihin kannattaa koskea vain, jos tiedät, mitä muutat. Pyydä apua, jos huoneiden lämpötilat poikkeavat selvästi toisistaan, jos sähkövastus käynnistyy usein tai jos olet jo muuttanut asetuksia eikä tilanne parane. Lattialämmityksessä menoveden ylärajat riippuvat rakenteesta, joten asetuksia ei kannata arvailla. Sovi tällöin säätö ammattilaisen kanssa.

Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpun käyttöönoton yhteydessä teemme säädöt kohteeseen sopiviksi. Raision, Naantalin ja Kaarinan alueella tarkistamme käyrän, anturit ja venttiilit paikan päällä. Selvitämme samalla, johtuuko epätasainen lämpö säädöstä vai esimerkiksi patteriverkon tasapainotuksesta. Tarvittavista toimenpiteistä sovimme käynnin yhteydessä. Säännöllinen huolto pitää asetukset ajan tasalla, kun talon käyttö tai sähkönkulutus muuttuu.