Riittääkö omakotitalon sähköliittymä lämpöpumpulle?

Sähköliittymä lämpöpumpulle kannattaa tarkistaa ennen laitevalintaa. Ratkaiseva tieto ei ole vain pääsulakkeiden koko, vaan myös kompressorin, sähkövastusten ja kodin muiden suuritehoisten sähkölaitteiden yhtäaikainen kuormitus. Maalämpö- tai ilma-vesilämpöpumppu voidaan usein asentaa ilman liittymän suurentamista, kun järjestelmä mitoitetaan ja sen tehonhallinta suunnitellaan kohteen mukaan.

Milloin sähköliittymä lämpöpumpulle riittää?

Tarkastus alkaa pääsulakkeiden koosta ja nykyisestä lämmitystavasta. Kolmivaiheisen 3 × 25 A:n liittymän laskennallinen enimmäisteho on noin 17,3 kW. Se ei kuitenkaan tarkoita, että koko teho olisi jatkuvasti lämpöpumpun käytettävissä. Liesi, kiuas, auton lataus, lämminvesivaraaja ja sähkölämmitys voivat kuormittaa liittymää samaan aikaan.

Myös kuorman jakautuminen vaiheiden kesken vaikuttaa. Vaikka kokonaisteho näyttäisi riittävältä, yhden vaiheen ylikuormitus voi laukaista sulakkeen. Siksi asentajan tai sähköurakoitsijan pitää tarkistaa pääsulakkeiden lisäksi sähkökeskus, vaihekuormat, kaapelointi ja lämpöpumpulle tarvittavat suojaukset. Lämpöpumpun oikea mitoitus vähentää tarpeettomia kuormitushuippuja.

Pääsulakkeen koko ei yksin ratkaise, vaan lämpöpumpun ja kodin muiden laitteiden samanaikainen vaihekohtainen kuormitus.

Sähkövastukset ratkaisevat sähköliittymän kuormitushuipun

Kompressori tuottaa tavallisesti suurimman osan lämmöstä, mutta lämpöpumpun sähkövastukset voivat käynnistyä suuren lämmitys- tai käyttövesitarpeen aikana. Vastusten teho ja ohjaustapa vaihtelevat laitemalleittain. Portaittain toimiva vastus tai sen enimmäistehon rajoitus voi pienentää liittymän hetkellistä kuormaa.

Havainnollistava laskelma näyttää eron: jos kompressori ottaa 6 kW, sähkövastus 6 kW ja muu talo 5 kW, kokonaiskuorma on 17 kW. Se on lähellä 3 × 25 A:n liittymän laskennallista enimmäistehoa. Jos ohjaus sallii vastuksesta samalla hetkellä vain 3 kW, kokonaiskuorma laskee 14 kW:iin. Todellinen tarkastelu tehdään vaihekohtaisesti laitteen sähköarvojen ja kohteen mitattujen tai arvioitujen kuormien perusteella.

Kuormanhallinta voi välttää liittymän suurentamisen

Kuormanhallinta seuraa kiinteistön sähkönkäyttöä ja rajoittaa lämpöpumpun lisävastuksia, kun muu kulutus kasvaa. Ohjaus voi esimerkiksi pienentää vastustehoa saunan lämmityksen tai sähköauton latauksen ajaksi. Kompressorin tai lämmityksen tarpeeton katkaiseminen ei yleensä ole ensisijainen ratkaisu, sillä talon ja käyttöveden pitää pysyä lämpiminä.

Liittymän riittävyyttä ei silti pidä ratkaista pelkällä ohjauksella. Jos lämpöpumppu tarvitsee pitkiä vastusjaksoja tai talossa on useita suuria sähkökuormia, pääsulakkeiden suurentaminen voi olla perusteltua. Sähköverkkoyhtiö määrittää muutoksen saatavuuden ja kustannukset. Arvioinnissa auttaa myös tieto siitä, paljonko lämpöpumppu kuluttaa sähköä, vaikka energiankulutus ja hetkellinen teho ovat eri asioita.

Näin sähköliittymä lämpöpumpulle tarkistetaan ennen tilausta

Toimittaja tarvitsee tiedot pääsulakkeista, nykyisestä lämmitysjärjestelmästä, lämpimän käyttöveden tarpeesta ja muista suurista kuormista. Myös sähköauton lataus, kiuas, varaajat ja mahdollinen suora sähkölämmitys kuuluvat tarkasteluun. Öljylämmityksen korvaaminen lisää sähkökuormaa, kun taas vanhan sähkölämmityksen poistuminen voi vapauttaa kapasiteettia lämpöpumpulle.

Varsinais-Suomen Lämpö & Kylmä Oy suunnittelee lämpöpumpun sekä siihen liittyvät LVI- ja sähkötyöt yhtenä kokonaisuutena. Avaimet käteen -asennuksessa liittymän riittävyys tarkistetaan ennen toteutusta, jotta mahdolliset sähkömuutokset eivät tule yllätyksenä asennuspäivänä.