Paljonko lämpöpumppu kuluttaa sähköä omakotitalossa?

Lämpöpumpun sähkönkulutus omakotitalossa selviää jakamalla rakennuksen vuotuinen lämmöntarve lämpöpumpun arvioidulla vuosihyötysuhteella. Jos talo tarvitsee lämmitykseen ja käyttöveteen 20 000 kWh lämpöä vuodessa, pumpun sähkönkulutus voi laskennassa asettua noin 5 000–6 700 kWh:iin. Toteutunut määrä riippuu laitteesta, lämmönjaosta, säädöistä ja säästä.

Näin arvioit lämpöpumpun sähkönkulutuksen laskuista

Sähkölämmitteisessä talossa saat käyttökelpoisen lähtöarvion aiemmista sähkölaskuista. Jos vuosikulutus on ollut 24 000 kWh ja kodinkoneisiin, valaistukseen sekä muuhun taloussähköön kuluu arviolta 5 000 kWh, lämmityksen ja käyttöveden osuudeksi jää noin 19 000 kWh. Vuosihyötysuhteella 3 laskettu lämpöpumpun kulutus olisi noin 6 300 kWh vuodessa. Talon kokonaiskulutus olisi tällöin suuntaa antavasti 11 300 kWh.

Taloussähkön voit arvioida kesäkuukausien kulutuksesta, jolloin tilojen lämmitystarve on pieni. Erottele mahdollisuuksien mukaan sähköauton lataus, jäähdytys ja muut suuret kuluttajat. Öljy-, puu- tai kaukolämmitteisessä talossa toimittaja laskee lämmöntarpeen aiemmasta polttoaineen tai energian kulutuksesta sekä vanhan järjestelmän arvioidusta hyötysuhteesta.

Luotettava kulutusarvio perustuu talon lämmöntarpeeseen, lämmönjakoon ja pumpun vuosihyötysuhteeseen.

Maalämpö- ja ilma-vesilämpöpumpun kulutusesimerkit

Oletetaan, että lämmityksen ja käyttöveden vuotuinen energiantarve on 20 000 kWh. Maalämpöpumpulla laskennallinen vuosihyötysuhde 4 tarkoittaisi noin 5 000 kWh:n sähkönkulutusta. Ilma-vesilämpöpumpulla vuosihyötysuhde 3 tuottaisi arvioksi noin 6 700 kWh. Luvut havainnollistavat laskentaa, eivät yksittäisen laitteen kulutuslupausta.

Maalämpö saa lämmönlähteestään tasaisemmat olosuhteet, kun taas ilma-vesilämpöpumpun hyötysuhde heikkenee ulkolämpötilan laskiessa. Korkeaa menoveden lämpötilaa vaativa patteriverkko kasvattaa kulutusta. Lämmönjaon lämpötilat ja säädöt pitää siksi huomioida ennen laitevalintaa.

Ilmalämpöpumpun kulutus riippuu sen kattamasta lämmityksestä

Ilmalämpöpumppu toimii yleensä päälämmitysjärjestelmän rinnalla, joten sen kulutusta ei voi verrata suoraan koko taloa lämmittävään maalämpö- tai ilma-vesijärjestelmään. Jos ilmalämpöpumppu tuottaa vuodessa 8 000 kWh lämpöä vuosihyötysuhteella 3, se käyttää laskennallisesti noin 2 700 kWh sähköä. Päälämmitysjärjestelmä tuottaa jäljelle jäävän lämmön ja käyttöveden.

Avoin pohjaratkaisu auttaa lämpöä leviämään. Suljetut huoneet, useat kerrokset ja väärä sijoitus pienentävät pumpun kattamaa osuutta. Tutustu myös maalämmön ja ilma-vesilämpöpumpun eroihin, jos tavoitteena on korvata nykyinen päälämmitys.

Mitoitus ratkaisee, vastaako arvio toteutunutta kulutusta

Kulutusarviossa pitää huomioida lämmitettävä pinta-ala, rakennusvuosi, eristys, ilmanvaihto, asukasmäärä, käyttöveden tarve ja lämmönjaon lämpötilat. Alimitoitettu järjestelmä käyttää enemmän sähkövastusta pakkasilla. Tarpeettoman suuri laite voi puolestaan käydä epäedullisissa jaksoissa, jos järjestelmä ja säätö eivät sovi sen tehoon. Lämpöpumpun mitoitus kannattaa perustaa kulutushistoriaan ja rakennuksen tietoihin.

Vertaa toteutumaa vähintään kokonaisen lämmityskauden ajalta. Tarkista sekä sähkömittarin kulutus että laitteen oma energiaraportti. Poikkeava kasvu voi johtua sähkövastuksesta, muuttuneista asetuksista, kasvaneesta lämpimän veden käytöstä tai huoltotarpeesta. Varsinais-Suomen Lämpö & Kylmä Oy laskee kohdekohtaisen kulutusarvion ennen järjestelmän valintaa.